Mitä on synnytystrauma?

Mistä synnytystrauma tulee?

Traumatisoivia tapahtumia voivat olla esimerkiksi oman hallinnan menettämisen tunne, kokemus yksin jäämisestä, hoitamatta jäänyt kipu, oman tai lapsen terveyden tai hengen vaarantuminen sekä henkilökunnan tai puolison piittaamaton, loukkaava ja satuttava käytös.

Synnytystraumalle altistavia tekijöitä

• Hyvin pitkä synnytys tai syöksysynnytys
• Synnytyksen käynnistäminen, kun synnyttäjä ei sitä itse toivo
• Riittämätön kivunlievitys
• Hallinnan menettämisen tunne
• Hätätilanne synnytyksen aikana joko itselle tai lapselle
• Kylmä, persoonaton kohtelu ja henkilökunnan välinpitämättömyys
• Synnytysväkivalta
• Kuulematta jääminen
• Tiedon ja ohjauksen puute synnytyksessä
• Yksityisyyden ja arvostuksen puute
• Vauvan elvytys tai tehohoito
• Heikkolaatuinen lapsivuodeajan hoito
• Aiempi traumatausta

Normaalikin synnytys voi traumatisoida

Noin 10% synnyttäjistä kokee synnytyksensä traumatisoivana ja vain 1-3%:lle synnyttäjistä kehittyy traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) synnytyksen jälkeen (lähde: Duodecim-lehti). Synnytyksessä totuudella ei ole niinkään merkitystä, tunteella on. Tarkoitan tällä sitä, että ulkoisesti vaivattomalta näyttävä ja lääketieteen näkökulmasta ongelmaton synnytys voi tuntua synnyttäjästä joltain aivan muulta, kuin miten muut paikalla olijat sen kokevat. Vain sillä on lopulta väliä, miten sinä synnyttäjänä koet synnytyksesi menneen, ei sillä, mitä papereissa lukee.

Synnytyksessä totuudella ei ole niinkään merkitystä, tunteella on.

Kätilö Silja Helinä

Synnytystrauman oireita

• Muistot ikävistä tapahtumista voivat nousta mieleen joko aivan yllättäen tai jonkun äänen, hajun tai muun tekijän triggeröimänä
• Voit nähdä painajaisia tai saada takaumia synnytyksestä (kokemus, että tilanne tapahtuu uudelleen)
• Tilanteen muisteleminen tai siitä puhuminen voi saada aikaan pahaa oloa ja ahdistusta
• Et muista synnytyksestä juuri mitään, mutta pelkkä ajatus saa sinut ahdistumaan tai itkuiseksi
• Voit kokea pelkoa, syyllisyyttä, vihaa tai häpeää synnytyksen aikaisista tapahtumista, vaikka et ehkä osaakaan kertoa miksi
• Voit olla ylivirittynyt ja touhuta jatkuvasti
• Olet säikähtelevä, ärtyisä ja herkkä itkemään
• Sinusta tuntuu, että olet epätodellinen tai ympäristösi on epätodellinen
• Sinusta saattaa tuntua siltä, että olet kuin kuplan sisällä tai lasin takana
• Kehosi voi tuntua vieraalta ja tunnottomalta, tai sinulla on poikkeavia kipuja
• Sinulla on vaikeaa olla vuorovaikutuksessa vauvasi tai muiden ihmisten kanssa
• Vauvasi voi näyttää vieraalta, vaikka tiedät hänen olevan omasi ja rakastavasi häntä
• Sinulla voi olla suuriakin pelkoja siitä, että vauvallesi sattuu jotakin ikävää, jos et vahdi häntä jatkuvasti

Ehkä sinusta ei tunnu yhtään miltään, ja samalla syytät itseäsi siitä, ette tunne onnellisuuden tunteita. Keskittyminen voi olla vaikeaa, etkä saa unta edes silloin, kun vauvasi nukkuu.

Nämä kaikki ovat mielen tapoja selviytyä sille käsittämättömästä ja ylikuormittavasta tapahtumasta.

---

Voiko synnytystraumaa ehkäistä tai hoitaa?

Synnytystraumaa voi koittaa ennaltaehkäistä valmistautumalla mahdollisimman hyvin. Sen muodostumiseen vaikuttaa synnytyksen tapahtumien lisäksi koko oman elämäsi historia ja aiemmat vaikeat kokemukset. Synnytystä ei voi suunnitella, koska se on luonnon oma tapahtuma, mutta valmistautua voit. Paraskaan valmistautuminen ei aina ehkäise traumaattisia tapahtumia, mutta se nostaa psyykkistä sietokykyä synnytyksen aikana.

Kun tiedät oikeasti, mitä kehossasi tapahtuu synnytyksen aikana ja mitä kaikkea vauvasi käy läpi, ymmärrät synnytyksen kokonaisuuden ja osaat toimia eri tilanteissa.

Synnytystiimi ja synnytystahto

Synnytystiimi eli synnytykseen osallistuvat ja synnyttäjää kannattelevat henkilöt kannattaa valita tarkoin. Jokaisen synnyttäjän lähellä olevan tulee tietää, miten synnyttäjää voi tukea ja kannatella juuri hänen tarvitsemallaan tavalla.

Kannattaa kirjoittaa itselle ja vauvalle tärkeimpiä asioita nähtäville synnytystahtoon, jonka jokainen synnytykseen osallistuva lukee ja sitoutuu sitä noudattamaan. Kätilöiden ja lääkärien kiireetön läsnäolo, se että tulet kuulluksi sekä teet itseäsi ja vauvaasi koskevat päätökset, vähentää trauman mahdollisuutta. Puolison tai tukihenkilön jatkuva tuki ja rauhallisuus lisää myönteisen synnytyskokemuksen mahdollisuutta.

Jokaisen synnyttäjän lähellä olevan tulee tietää, miten synnyttäjää voi tukea ja kannatella juuri hänen tarvitsemallaan tavalla.

Kätilö Silja Helinä

Synnytystrauman hoito

Jos kaikesta huolimatta käy niin, että synnytyksesi on traumaattinen ja aiheuttaa arkea haittaavia oireita, siihen on mahdollista saada apua.

Jos olet vielä sairaalassa, ota asia puheeksi henkilökunnan kanssa. Kotiuduttuasi ota aina ensimmäiseksi yhteyttä neuvolaasi. Synnnytyssairaalat tarjoavat mahdollisuutta keskustella synnytytystä hoitaneen kätilön kanssa myös jälkeenpäin. Usein synnytyskeskustelu tai muutama käynti psykologilla auttaa jo paljon.

Pitkittyneen tai vaikean tarumaoireilun hoitaminen

Jos traumaoireilusi on pitkään jatkuvaa ja arkea voimakkaasti hankaloittavaa, neuvolan henkilökunta voi tarvittaessa ohjata sinut psykologille tai omalääkärin kautta psykoterapiaan, jota käytetään PTSD:n hoitoon. Psykoterapia ja EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing, silmänliiketerapia) ovat tutkitusti hyviä keinoja hoitaa synnytystraumaa. Rentoutumisesta ja hypnoottisista menetelmistä on todettu olevan apua siinä, että synnytyksen jälkeinen aika koetaan myönteisemmin.

Palveluni sinulle